12.7.2010

Puupää, kirottu puinen pää, ihana puinen pää.

Kirjoitan taas junassa ja julkaisen, kunhan pääsen kotiin asti. Taitaa tulla pitkästi liirum laarumia. Oli tarkoitus kirjoittaa suoraan blogiin, mutta jostain syystä en onnistu pääsemään nettiin. Airport sanoo että kuuluvuutta on, mutta selain sanoo, etten ole yhteydessä internetin ihmeelliseen maailmaan. Ei sillä, menomatkalla Ouluun kun yritin, en kyllä onnistunut kirjautumaan blogiin, vaikka muuten netti suunnilleen ainakin toimi. Aivan aina ei kaikille sivuille päässy. Mutta eipä tässä mitään. Näin voi kirjoittaa ja musiikki kuuluu.

Ostin uudet kuulokkeet. Kulutan turhaan. Unohdin kuulokkeet kotiin, kun olin lähdössä Ouluun. Totesin sitten, että ostan mielummin uudet, kuin olen tuntikaupalla ilman musiikkia junassa.

Oulun ilta on viileämpi kuin Helsingin ilta. Ei sinällään ihme. Mutta kun kävelin asemalta Tiialle, paleli hieman. Muuten Oulussa oli varsin mainio ilma. Eilen pesin äitin maton, sisällä tosin. Kävin myös saunassa – taas! Tänään käytiin uimassa. Tai äiti ui ja Aato leikki vedessä ja minä kahlasin ja tein hiekkalinnan Aaton kanssa. Ei siis ollut uimapukua mukana.

Käytävän toisella puolella jollain pojalla on tietokone. En ehkä jaksa kysyä, toimiiko sillä junan netti. Toivottavasti vika ei ole minun koneessa. Periaatteessa Aato saattoi astua tämän päälle aiemmin. Puhumattakaan siitä, että äitin koira on saattanut hyvinkin maata tämän päällä. Note to self taas: nostapa ensi kerralla kone hyllyyn, kun olet äitillä. Aivan kaiken varmuuden vuoksi. Toisaalta tässä vaunussa ja seuraavassaki on vissiin jotain sähköistä häikkää, ovet ei tahtonu avautua. Ja naapurin poika näyttää siltä, että katsoo jotain koneelta, eikä surffaile vaan. Olisinpa ottanut jonkun leffan mukaan.

Sain melkein vuosi sitten lahjakortin Kenkämeklarille. Olen käynyt sen jälkeen aika monta kertaa Oulussa, aina unohtaen sen kotiin. Olin tämän viikon arkipäivät Venlan luona Toukolassa. Muuten olisin voinut lähteä sieltä suoraan Ouluun, mutta olin jättänyt tuon lahjakortin Kannelmäkeen. Piti sitten käydä hakemassa se. Tämä osoittautui varsinaiseksi onnenkantamoiseksi. Kun lähdin Kannelmäestä, totesin kymmenen metriä ulko-ovelta, että en tule olemaan kuiva, kun olen bussipysäkillä asti. No, ennen kuin bussi tuli, olivat kenkäni litimärät ja sateenvarjosta tuli vettä läpi. Vaatteet olivat suhteellisen kuivat, koska en omistanut sillä hetkellä lahkeita tai juuri hihojakaan.

Bussista ei juuri nähnyt mihinkään, kun ikkunat olivat silkkaa vesiputousta. Thalian aukion kohdalla edellä ajavien autojen pohjat olivat vedessä. Bussi roiskutti jatkuvasti vettä jalkakäytävälle metrien päähän. Ilmalan takana petyin. Sade laantui. Olin jo odottanut sitä, että pääsen taas kunnon sateeseen. Juuri Kumpulan puolelle tultaessa sade yltyi uudestaan kaatosateeksi. Jäin Intiankadulla pois ja kävelin avojaloin noin kilometrin. Välillä oli niin paljon vettä, että sai kahlata nilkkaa myöten virrassa. Sateenvarjosta tuli edelleen vettä läpi. Kävin vielä kaupassakin ilman sateenvarjoa, kun olin nakannut tavarat sisälle. Silloin ei kyllä satanut enää kovin paljoa, mutta nurmikko tuntui kivalta varpaiden alla.

Vielä reilu neljä tuntia. Hollantilainen aikoi lähteä huomenna Leidenistä. On täällä sitten joskus. Huomenna on iltavuoro. Sen jälkeen neljä aamua. Tiia ja Kaija ja joitain muitakin tulee ehkä loppuviikosta käväiseen Helsingissä. Lenni puhui, että aikoo kuun puolen välin paikkeilla Helsinkiin. Jospa se lähtis mun kanssa viikonloppuna Lintsille. Mulla kun on taas viikonloppu vapaa. Sinällään syvältä, sunnuntailisät olis kiva juttu.

1 kommentti:

Pivi kirjoitti...

Kiitos maton pesusta! Ja piski ei varmastikaan ole nukkunut tietsikan päällä. Aaton kiipeilyvaihe on ihan toinen juttu... mutta aikuiset osaavat ottaa pienet ihmiset huomioon ja huolehtia itse omista tavaroistaan. Hyvä niin.