Hulluja nuo hollantilaiset.

Juttelin viikko sitte yhen hollantilaisen kanssa. Sanoin etta suomen kieli on iha tuskanen oppia. No, tama paatti etta opettelee seuraavaksi suomen. Tahtoo kuulemma opetella kaikki maailman kielet. Osaa hollantia (yllatys yllatys), englantia (suuri yllatys tamakin) ja norjaa (taa oli jo vahan enemman yllattavaa). Oli sitte sunnuntaina yrittany lainata Amsterdamin kirjastosta jotai suomen kielista. Ei ollu ollu. Eilen oli kayny Rotterdamin kirjastossa, oli loytany vaan lasten kirjoja. Meni sitte viela suomen merimieskirkolle ja osti sielta jonku romaanin. Ilmeisesti siis todellakin aikoo opetella. Mun pitais naha se tanaa cs-tapaamisessa, saa naha joko se on jotai oppinu : D

Samaisen henkilon kaa ollaan kayty keskusteluja mesessa nii etta se kirjottaa mulle norjaa ja ma sille ruottia. On toiminu yllattavan hyvin. Saa naha toimiiko nii et puhutaa niita kielia. Mun ruotti on kylla erittain syvalta talla hetkella.

Tanaan siis on couchsurfing-tapaaminen, yllatys yllatys. Ja taas viela yllattavampaa on etta ma oon menossa sinne. Tanaa onki vaha spesiaalimpi tapaus, tyypit kay syomassa, ma en tosin kay, mut kuitenki, ku on tapaamisten vuosipaiva. Ensimmainen oli jarjestetty tasan vuos sitte.

Laiskimuspäiviä.

Otinpas itseani niskasta kiinni taas ja aloin kirjoittamaan. Nyt pitais viela keksia mista kirjottaa. Viikonloppu on hyva aihe. Tai ainaki parempi ku se etta tanaan mua on vaan laiskottanut ja etta on ollut ihan normaali maanantaipaiva.

Perjantaina ma menin taas Rotterdamiin. Nain Nonan, kaytii jaatelolla. Nona lahti miehensa luo ja ma menin kaymaa merimieskirkolla, palautin yhen cd:n takas Katille ja juttelin vahan aikaa Katin kaa. Vahan niinku lupasin menna ens lauantaina sinne ku siella grillaillaan ja lauletaan karaokea. Jos jaksan, ostan kankaan ennen sita ja teen itelle kesamekon ku en oo loytany kivaa kaupoista.

Illalla menin couchsurfing-tapaamiseen, grillailtiin. Oli kivaa. Tosin ma en grillannut mitaan, vaikka oli paprikatki mukana. Keskustelin monen kanssa monesta aiheesta. Anne yritti juottaa mut, se kaato mulle koko ajan lisaa viinia kunnes ma olin onnistunu rikkoon mukini niin se ei enaa voinut. Eika se siis onnistunu kunnolla. Osa porukasta, mina mukaan luettuna lahti sitten baariin ku tuli vahan kylmempi. Ja kuuntelin ku intialainen vaitti etta suomalaiset on tosi kylmia tyyppeja. Kavi myos ilmi etta yks kaveri sittenki ties yhen sanan suomee: kimppakiva.

Jossain vaiheessa ihmiset lahti kotiin, toisin sanoen sitten kun se baari meni kiinni. Tuntu jotenki tosi aikaselta, kello oli varmaan noin 1, niin ma ja Birgit, jonka sohvalla nukuin, joka on itavaltalainen, kaytiin kysyyn sisalta etta missa olis viela baari joka on auki. Saatiin osote: Oude Haveniin siis. Yritettiin pyorailla sinne, Birgit ajo ja jostain syysta kaaduttiin keskelle risteysta vaikkei edes oltu kovin paissaan. Jaatiin siihen hetkeksi makaan ja tuijottaan tahtia. Ihme ettei kukaa tullu tarkistaa etta onko kaikki hyvin. Toisaalta ei kukaa hermostunukkaa. Ku vihdoin lahdettii siita, ne noin kolme autoo paasi taas ajaan. Joka ikinen kuskeista nauro meille.

Loydettii baari, mentii sinne. Oli kiva baari. Hyvaa musiikkia, kiva baarimikko, joka viimesen kierroksen aikana anto meille yhdet ilmaset. Oltiin viimeset asiakkaat sisalla. Kun taallahan siis ei samantien ajeta ihmisia ulos baarista. Musiikkiki soi aika pitkaan. Mut jotenki me sit jaatii siihe nii pitkaa ku mahollista. Ku mentii ulos, siina oli kaks miesta joista toinen oli iha idiootti ja vaitti etta suomessa on aina pimeeta. Otettiin aamun ensimmainen metro Birgitin kotiin. Nukuin seittemasta kymmeneen, makasin sangyssa hereilla kymmenesta yhteen, ja nukuin taas yhdesta kolmeen. Siirryin sit kotiin kunhan olin eka saanu loistavan leffan lainaan. Tosin sen katsomisessa voi tulla ongelmia ku se on ruotsiksi. Mut ehka ma ymmarran.

Kotona Late oli lahteny jonku kaverinsa polttareihin. Kaja tuli kaymaa Ninaa kattoon. Katottii yhessa euroviisut, Nina ja Kaja joi shampanjaa ja soi mansikoita. Ma vaan soin mansikoita. Sunnuntai meni iha ohi oikeestaa koko paiva. Mitaan erikoista ei tapahtunu. Ja tama paiva on kans vaa menny ohi. Huomenna on couchsurfing-tapaaminen taas. Vaha spesiaalimpi talla kertaa ku on tapaamisten yksvuotissynttarijuhla. Keskiviikkona on Jaapin synttarit, mut ei se vissii aio pitaa pirskeita. Ma yritin ehottaa Remcolle etta kokattais Jaapille, mut se ei oo vastannu siihe viestiin. Mika ei sinallaan ole ihme kun se on Dublinissa kaymassa.

Ulkona pitais olla paska saa seuraavat pari paivaa. Hyva tekosyy vaa olla tekematta mitaa spesiaalimpaa. Ja olla laiska. Tosin huomenna ma aion leipoo, luultavasti mokkapaloja.

Pää räjähtää.

Tanaan oli kylla niin syvalta oleva paiva ku olla voi. Alvarilla on joku iha ihme kausi menossa. Koko tan viikon se on ollu hirveen lyhytpinnanen, rupee itkee millon mistaki ja ihan koko ajan. Lisaksi Aino on onnistunu lahinna vaa arsyttaan Alvaria lisaa, normaalisti kun se vaan piristaa. Onneksi Aino ei oo ollu tanaan kotona ku se meni kaymaa oman ja opan luona. Ja onneksi oli hyva saa niin ollaan oltu Alvarin kanssa ulkona kaikki se aika mita se on ollu hereilla, tai ainaki melkein. Ja onneksi mun ei tarvinu laittaa ruokaa ku oli eilista lohikeittoo jalella. Se oli tosi syvalta etta Nina tuli vasta joskus varti yli kuus kotiin. Viimesen puol tuntia ma vaan ootin etta se tulee.

Oli erittain skitsofreninen olo valilla. Paa tuntuu rajahtavan mutta silti ma vaa iloisesti lepertelen Alvarille. Sekin oli onni etta Alvar nukku pikkasen paalle 3 tuntia, eli ma sain iha kunnolla olla vaan rauhassa. Lepasin sohvalla, silmat kiinni ja nukahin vahingossa. Taa on ollu just sellanen paiva, etta jos lapset olis mun, ja olettaen etta en olis yksinhuoltaja, mun mies olis kotiin tultuaan soittanu isovanhemmille ja raahannu mut jonneki leffaa tai mita vaan, saamaan ajatukset keskittyyn johonki muuhun hetkeksi. Mutta yllatys yllatys, lapset ei oo mun jne niin ma vaan bloggaan ja tuskastun.

Jaa, mitas muuta. Viikonloppu oli kiva. Menin Annelle perjantaina. Kaytii baarissa, tai kahessa oikeestaan. Otettii sen kamppikset mukaa. Tormattii ensimmaisessa baarissa Willemiin ja Matildaan, Remco liitty seuraan jossai vaiheessa. Mentii myos Irish pubiin. Oli kivaa. Nukuin Annen luona, aamulla lahin merimieskirkolle au pairien tapaamiseen, josta pian lahin takas Annen luo ku ne lahti elaintarhaan eika mua elaintarhat yhtaa innosta. Annella katottii Pretty woman ja nukuin paivaunet. Mulla on taas treffit Annen patjan kaa ens viikon perjantaina. Illalla nuokuin kotona ja silitin, pistin aikasin nukkumaan. En siis lahteny Martan luo.

Sunnuntaina Willem ja Matilda tuli Dordrechtiin, taalla oli sellanen tapahtuma ku Dordt in Stoom, eli oli paljon hoyrykayttosia koneita esilla kaupungilla ja satamassa. Illalla pojat liitty seuraan, kaytiin teella ja sit Matilda lahti kotii. Kaytii viela syomassa indonesialaisessa. Ruoka oli iha hyvaa, palvelu tosi hidasta. Sain viela Remcolta pari leffaa lainaan ku kavin niiden kautta kotia mennessani.

Nyt vaha vasyttaa, ei ajatus toimi. Tanaa vois pistaa aikasi nukkumaan.

Miehet.

Ei nyt ihan pieni tytto ymmarra. Ikina ketkaan normaalit miehet, jotka olis suunnilleen saman ikaisia, ei ole osoittaneet minkaanlaista kiinnostusta mua kohtaan. Sitten kaikkia epamaaraisia ihmisia saa olla hatistamassa kaksin kasin. Varsinki taalla. Suomessa jatkuvasti oikeasti vanhat miehet, siis sarjassamme 60v, kommentoi aina jotai ja samoin taysin paissaan olevat tai muuten vaan juopot joilla ajatus ei toimi vaikka olis selvinpain, osoitti huomiota, yksi jopa kosi. Taalla Hollannissa taas etnisen taustan omaavat henkilot, yleensa mua vahintaan 10 vuotta vanhemmat sellaiset tai lapsen kanssa liikkeella olevat, seka taas ne vahintaan 60-vuotiaat miehet osottaa huomiota.

Ja niinpa taas. Pirianna istu puistossa niin joku mies tuli hairikoimaan. Ajo eka ohi, tuijotti vaan. Tokalla kerralla ohimennessa puhu jotai hollanniksi, en kuunnellu, kuuntelin musiikkia. Kolmannella kerralla pysahty, puhu eka hollantia, sitte englantia, halus istuu viereen, mina kohteliaasti sanoin haluavani olla yksin nyt ja etta ei, en ma haluu menna sen kaa ulos joskus. Neljannella kerralla pyysi puhelinnumeroa, halus edelleen istua viereen, kysy haluunko menna kahville. Mina edelleen en halunnut. Viidennella kerralla kinus edelleen puhelinnumeroa. Ja mina kusipaa annoin. Toivottavasti ei ota monesti yhteytta. Nyt on tosi paska olo siita etta taivuin. Ma olen heikko.

Etta nain. Ma voisin hirttaa pojat, meidan piti kayttaa yhen kaverin uutta asuntoa tekosyyna menna irish pubiin. Lupasivat soitella siita. Eivat soittaneet, lahetin tekstarin eika vastausta. Ma oon muuten ruvennu epaileen ettei mun kaikki tekstarit ees lahe. Lopputuloksena siis oli etta koska en mee irish pubiin, lahin puistoon. Jos en olis ollu puistossa mitaan tallasta ei olis tapahtunu, ja tuskin poikien seurassa kukaa olis siella irish pubissa tullu hairikoimaan ainakaa ensimmaisen ein jalkeen enaa.

Olin taas viime tiistaina couchsurfing-tapaamisessa. Siita seurauksena oon menossa huomenna yhen tanskalaisen tyton, tai siis naisen, anteeksi, kanssa ulos illalla. Sen poikakaveri on hollantilainen, mutta se asuu Amsterdamissa ku Anne taas asuu Rotterdamissa, nii sillakaa ei oo liikaa niita keiden kaa menna ulos. Ja lauantaina oon menossa puolalaisen Martan kaa ulos. Ja lauantaina tai sunnuntaina suomalaisten au pairien piknikille jonneki meren rantaan. Huomenna naan myos Nonan iltapaivalla. Nii ja menin lupaan pojille etta jos ne kestaa vuoden tupakoimatta ma oon taalla sillon vuosipaivana. Muuten ei hankalaa ku Italiasta paasee halvalla, mut ku se paiva tulee oleen tiistai...

Pinjalle.

Pinja huomautti mulle tanaan etten oo kirjottanu tanne mitaan pitkaan aikaan. On ollu muka kiireita ja vasymysta, aurinko on paistanu niin etta oon istunu illat pihalla ja aitiki kavi taalla valilla. En sitte jaksanu panostaa kirjottamiseen ku ajattelin ettei tata kuitenkaa kukaan lue. Nyt sitte otin itteani niskasta kiinni. Sun vuoksi, Pinja.

Tanaan on ollu jotenki turha paiva. Mulla oli muka vapaapaiva, muttei kuitenkaa. Olin kotona koko paivan. Grillailtiin, oli tuttavaperhe kaymassa. Mitaan muuta ei siis tapahtunutkaan. Otin torkut jossai valissa. Oon syottany Alvaria, ollu lasten kaa pihalla. Ja silti vasyttaa ihan sikana.

Nina ja Late on ihan vakuuttuneita siita etta mulla on jonkunnakoinen suhde. Ainaki ne on kuittaillu siihen malliin. Kavin torstaina Remcon kaa museossa. Sanoin tietty Ninalle siita etta oon menossa, kysy sitte etta ollaanko me vaan kavereita vai onko jotai sapinaa. Late tuli illalla kotii ja kysy samaa. Eilen sitte menin kaymaan Jaapin luona. Jaap ja Remco on kamppiksia, ja ilmeisesti Nina ja Late ajatteli etta Remcoki on kotona (ei ollu, tai tuli kotii vasta vaha ennen ku lahin). Lahin sinne vasta puol kahentoista aikaa illalla ku Jaap oli vasta sillo kotona. Aamulla Nina piti sitte pienen ristikuulustelun, iha positiivisessa hengessa kylla. Yritti kuulemma elaa nuoruuttaan uudestaan mun kautta. Saman tien ku Nina oli lopettanu, keskustelu siis kaytiin suomeksi, Late kysyy sohvalta etta minkalainen romanssi mulla on menossa. Nyt sitte illalla viela Late kysy hieman vittuilevasti etta en sitte tanaa oo menossa kaymaa viela Remcolla.

Kaytiin siis torstaina Remcon kaa Simon Van Gijn -museossa. Tyoajalla, Alvarin kanssa. Ihmiset varmaa luuli etta me ollaan suloinen nuori perhe : D Museo oli ihan loistava, se oli kotimuseo. Se tyyppi oli pankkiirisuvusta ja sairaan rikas. Jos joku kay Dordrechtissa nii kannattaa ehottomasti kayda siella. Siella oli tosi paljon kaikkia vanhoja juttuja, huoneet oli kasittamattomia. Se tyyppi eli siella 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun, muutaman kymmenta vuotta yhteensa.

Eilen ma olin puistossa lueskelemassa ja kirjottamassa ja kuuntelemassa musiikkia. Joku vanha, ainaki 35-vuotias, luultavammin 40, yritti iskee mut! Se oli allo. Tosi spanielimainen. Sano etta you look lovely. Hyi hirvia. Olin varmaa tosi epakohtelias sille. Tai ainaki erittain valinpitamaton. Jotenki panikoin. Mika sinallansa ei ole ihme.

Illalla siis menin kaymaa Jaapin ja Remcon luona. Jaap oli tullu just New Yorkista, se sika. Ja puhu lahtevansa ehka Dubliniin. Minaki haluun! Jaap soitti mulle hollantilaista musiikkia. Oli kivaa. Sen siskoki oli siella, en tosin hirveesti puhunu sen kaa. Remco tuli jossai valissa kotii, se oli ollu Belgiassa festareilla, jatti aanensa sinne ja tappo katensa siella. Pojat muute alotti tupakkalakon, saa naha kuin pitkalle pystyvat. Lupasin etta oon ylpee niista jos viela viikon paasta ovat lakossa.